Tässä Sisältömarkkinoinnin mestarit -sarjan jaksossa katsotaan, miten Matti Perkkiön matka koko kansan tuntemaksi lämpöpumppumieheksi lähti henkilökohtaisesta kiinnostuksesta hyödyntää henkilöbrändiä yrityksen palveluiden markkinoinnissa. Vahvasti markkinointitaustaiselle Perkkiölle matka henkilöbrändin syvään päähän oli uuden opettelua ja kokeilua. Onnistunutta matkaa auttoi siihen aikaan uusi, mutta ominaiselta tuntuva alusta nimeltä LinkedIn, sekä saman henkisistä ihmisistä koostuva verkosto. Parhaimmillaan lämpöpumppumiehen henkilöbrändin kautta konvertoitui vuositasolla 200 000–500 000 euroa suoraan mitattavaa liikevaihtoa.
Tähän päälle tulivat vielä ei suoraan mitattavissa olevat hyödyt LämpöYkkösten brändin tunnettuuden ja näkyvyyden kasvusta. Haastattelimme Mattia henkilöbrändeillä saavutettavista liiketoiminnallisista hyödyistä.
Henkilöbrändin liiketoiminnallinen merkitys
“Henkilöbrändithän ovat paras tapa lähestyä ihmistä, koska ihmiset ostavat ihmisiltä”
Niin B2B kuin B2C liiketoiminnassa ihmiset ovat keskiössä. Harva tekee ostopäätöstä konsultoimatta palvelua käyttänyttä henkilöä kyseisen palvelun toimivuudesta. Et myöskään tee ostopäätöstä, jos et näe jonkun olevan innoissaan palvelusta. Oli innoissaan oleva sitten kyseisen palvelun asiantuntija, asiakas, tai molemmat.
Onnistunut henkilöbrändin ja sen mukana tuoman yleisön rakentaminen
“Henkilöbrändin ja vaikuttamisen hyötyjen saavuttaminen vaatii näiden kokonaisvaltaista ymmärtämistä myös tekniseltä puolelta”
Usein henkilöbrändin ja yleisön kasvattamisessa epäonnistutaan, kun ei tarkalleen ymmärretä mitä se vaatii ja mistä tekijöistä onnistumiset koostuvat. Jokaisen yleisön rakentajan tulisi kiinnittää huomiota vaikuttajiin ja selvittää vastaukset kysymyksiin: Miksi joku vaikuttaja on suosittu? Miksi hänen seuraajamääränsä kasvaa? Lisäksi olisi aiheellista perehtyä tarkemmin tekniseen puoleen, eli minkä mittaiset videot toimivat ja miten algoritmit vaikuttavat videon näkyvyyteen. Yritykset usein ymmärtävät perusperiaatteet hyvän tekstisisällön rakentamiselle, mutta muiden sisältöjen osalta ajaudutaan pumppaamaan isosti rahaa maksettuun mainontaan. Tämä johtuu osittain juuri siitä, että ei ymmärretä, millä keinoilla sisältö saataisiin orgaanisesti näkyviin.
Tutustu lisää yleisön rakentamiseen ja siitä saataviin liiketoiminnallisiin hyötyihin täällä.
Henkilöbrändien merkitys ajatusjohtajuuden rakentamisessa
“Ajatusjohtajuuden saavuttaminen vaatii sen, että yrityksessä on henkilöbrändejä, jotka auttavat yritystä näkymään paremmin. Yrityksestä pitää löytyä henkilö, joka ottaa tämän roolin.”
Tällä hetkellä henkilöbrändit ovat vielä harvinaisuuksia, mutta tulevaisuudessa ne tulevat yleistymään entisestään, varsinkin B2B puolella. Perkkiö itse jakaa henkilöbrändäyksen aina neljään osaan.
- On henkilöbrändejä, kuten Matti Perkkiö oli LämpöYkkösellä.
- On asiakasvaikuttajia. Esimerkiksi lämpöykkösellä on niin kutsuttuja brändilähettiläitä, jotka vievät yrityksen viestiä eteenpäin isommin.
- On mikrovaikuttajia, eli jokainen asiakas voi viedä sitä yrityksen viestiä eteenpäin.
- On myös yrityksiä, jotka itsessään ovat vaikuttajia. Tästä toimivana esimerkkinä verottaja, jossa ei ole “henkilöbrändiä” taustalla vaan kaikki toiminta tapahtuu verottajan brändin takana.
Eli henkilöbrändäys ei ole pelkästään yhden henkilön brändäystä vaan se on Perkkiön mielestä ajattelumalli, joka tulisi huomioida kaikkien yrityksen sidosryhmien osalta. Sille ei ole olemassa yhtä nimeä, mutta ajatusjohtajuus on aika lähellä sitä.
Perkkiön vinkit asiantuntijayrityksille, jotka haluavat rakentaa vahvoja henkilöbrändejä ja saavuttaa niiden avulla liiketoiminnallisia hyötyjä
1. Tietoon pohjautuva tekeminen.
Tekemällä oppii eniten, mutta ennen tekemistä kannattaa hankkia perustiedot siihen, mitä tulisi tehdä. Älyttömästi ei kannata käyttää aikaa harjoitteluun, vaan olisi hyvä ottaa joku tueksi kouluttamaan aiheesta. Itse jouduin tekemään aika paljon kantapään kautta, mutta nyt markkinoilta löytyy tosi hyviä kouluttajia.
2. Mittarit ja mittaaminen alusta asti osaksi tekemistä.
Osakkeenomistajalle ne eurot merkitsevät eniten, ja ne eurot pitää pystyä markkinointiin liittyvällä toiminnalla myös näyttämään. Vaikka tekemisellä saavutetaan muitakin kuin mitattavia hyötyjä, niin eurojen pohjalta pystytään myös tekemään valintoja. Keskitytään siis niihin asioihin oppipolun varrella, joista konvertoituu eniten taloudellista hyötyä.
3. Pitkäjänteisyys.
Mitään tuloksia ei saada kuukaudessa. Vuosikin on lyhyt aika, kun lähdetään rakentamaan ajatusjohtajuutta. Vuosi menee pelkästään siihen, että ymmärtää mistä ajatusjohtajuuden rakentamisessa on kyse.
4. RACE –mallin hyödyntäminen.
RACE –mallin olen itse huomannut toimivaksi, sillä se auttaa ymmärtämään mihin kohtaan henkilöbrändejä kannattaa käyttää. Sitä voi käyttää useassa eri vaiheessa eri tavalla. Tämän yhteyden kun ymmärtää, niin on helpompi nähdä että henkilöbrändäys toimii.
