Katja Presnal on sarjayrittäjä, joka on kerennyt vaikka ja mihin. Katja on asunut viidessä eri maassa 20-vuoden aikana. Tämän taipaleen aikana Katja on rakentanut oman verkkokaupan ja verkkomedian nimeltä Skimbaco Lifestyle. Omien projektien ohella Katja on myös konsultoinut suomalaisia ja kansainvälisiä yrityksiä ensin markkinoinnissa, josta Katja eteni hyvin nopeasti kokonaisvaltaiseen liiketoiminnan konsultointiin.
Edelläkävijä tarinan taustalla
Yhdysvalloissa asuessaan Katja oli mukana rakentamassa yhtä ensimmäisistä vaikuttajamarkkinointitoimistoista, joka kantoi silloin nimeä Collective Bias. Startup -maailman lisäksi Katjan kädenjälki löytyy myös Walmartin vaikuttajayhteisöstä, sekä AETN:n Lifetime -kanavan verkkomediasta. Viimeisimpänä Katja on kirjoittanut kirjan Big Rich Money: miten tehdä yrittäjän unelmista kannattavaa liiketoimintaa (Basam Books, 2021), kirja julkaistiin ensin Yhdysvalloissa. Tällä hetkellä Katja keskittyy auttamaan suomalaisia yrityksiä saavuttamaan kansainvälistä kasvua. Samalla Katja rakentaa Insider Society -yrittäjäryhmää.
Tarinat ja osallistaminen onnistuneen sisältömarkkinoinnin keskiössä.
”Ihmiset korostuvat paitsi sisältöjen tuottamisessa ja markkinoinnissa, myös siinä, ketkä sisältöä katsovat. Ei massalla klikkejä tai katselukertoja tee mitään, jos oikeat ihmiset eivät ole katsomassa ja klikkailemassa sisältöä.”
Onnistuneen sisältömarkkinoinnin sisältö ei voi olla puhtaasti faktaan ja tietoon pohjautuvaa, sillä me ihmiset elämme isosti tunteella. Tunteet vaikuttavat ostopäätöksiin, joten tarinankerronta nousee isoon rooliin, kun puhutaan onnistuneesta sisältömarkkinoinnista. Onnistunut tunteisiin vetoava tarina ei kuitenkaan yksin riitä, vaan tarinalle tulee saada silmäpareja. Unelmatilanteessa tarinan avulla saadaan ihmiset tuottamaan ja jakamaan sisältöä. Tämä on mielestäni modernin sisältömarkkinoinnin ydin, Katja summaa.
Kiiltokuvan tuomat ongelmat Suomalaisessa sisältömarkkinoinnissa.
”Ongelmana on, että kiillotettu kuva tuo asiakkaalle ajatuksen, että hänen tulee olla tietynlainen kelvatakseen tälle brändille”
Suomessa yritysten tarinankerronta on suhteellisen homogeenistä, joten erottautuminen markkinasta on vielä toistaiseksi helppoa. Usein yritykset päätyvät rakentamaan mahtavia, sadunomaisia, tv-mainoksen tyylisiä tarinoita itsestään. Jostain syystä brändit eivät ymmärrä, että parhaat tarinat syntyvät sieltä aidosta elämästä. Ajatellaan, että hyvä sisältömarkkinointi on sitä, että kaiken pitää olla hienommin ja paremmin, kuin mitä oikeasti on. Lopulta kuitenkin parhaiten asiakkaan kanssa usein resonoivat aidot ja ihmisläheiset tarinat.
”Minä itsekkin sorruin alussa tietynlaiseen vaatimattomuuteen. Häpesin ensimmäisen verkkokaupan suhteen sitä, että sielä oli vain yksi tekijä, joka olin minä itse”
Puhuin ensimmäisen verkkokauppani viestinnässä aina me -muodossa, vaikka todellisuudessa olin itse yksin hoitamassa kaikkia osa-alueita. Tämä on ihan konkreettinen esimerkki siitä, kun yritetään näyttää joltain muulta, kuin mitä ollaan. Lopulta tämäkin tarina olisi ollut paljon mielenkiintoisempi ja aidompi, jos olisin heti alusta rakentanut tarinan yksinyrittämisen ympärille. Onneksi tajusin tämän jossain vaiheessa, ja huomasin nopeasti, että se oma tarina kiinnosti paljon enemmän, kuin logojen, stock -kuvien ja designien taakse piiloutuminen. Se oli myös paljon helpommin lähestyttävä ja kevensi kohderyhmän kynnystä ottaa yhteyttä.
Osallistamisen esteenä brändivaatimukset
”Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu tietynlainen vaatimattomuus ja maanläheisyys, jos yritysten markkinointiviestintä on korkealentoista kuvan kiillottamista, niin eihän se kohtaa kohderyhmän kanssa yhtään”
Monesti suomalaisten yritysten sisältömarkkinointia lähdetään rakentamaan liian isosti siitä kulmasta mitä me haluamme tehdä, mitä me haluaisimme olla ja missä me haluamme olla. Tällä matkalla sitten jätetään täysin huomioimatta missä ne meidän tavoittelemat ihmiset ovat ja mitä he haluavat kuulla tai tehdä. Eli sisältömarkkinointi rakennetaan liian itsekeskeisesti. Tällä tavalla harvoin päästään siihen edelläkävijän asemaan, jossa itse sisältöä jaetaan ja tuotetaan myös muiden, kuin itse yrityksen toimesta. Tämä ajattelumalli yhdistettynä sliipattuun brändin mukaiseen sisältöön varmistavat, ettei yhteisö halua/pysty luomaan yrityksen kanssa sisältöä. Edelläkävijän hyödyt jäävät siis saavuttamatta, Katja tiivistää.
Strateginen päätös onnistuneen sisältömarkkinoinnin edellytyksenä
”Strateginen päätös on keskiössä, mikäli yleisöstä halutaan rakentaa yhteisö, joka osallistuu sisällön luomiseen ja jakamiseen. Tällaisiin en ole toistaiseksi suomessa törmännyt”
Osaamme kyllä määritellä sisältöstrategiassa ne peruselementit, joilla saadaan toimivaa sisältöä oikeille silmäpareille, mutta yleisön osallistaminen itse sisällön luomiseen ja jakamiseen loistaa poissaolollaan. Kun tavoittelemme yleisön osallistamista sisältömarkkinointiin, tulee meidän osallistaa haluttu kohderyhmä sisältömarkkinointiin suunnittelusta lähtien. Yhdysvalloissa teimme useiden asiakkaiden kanssa ensiksi suljetun keskusteluryhmän vaikuttajien ja kohderyhmään sopivien ihmisten kanssa. Tämän ryhmän tavoitteena oli keskustella ja analysoida aihetta. Yhdessä esimerkkitapauksessa suunnittelimme strategista markkinointia partakoneita myyvälle yritykselle. Kävimme ihmisten kanssa heidän aamurutiinejansa läpi ja kokosimme yhteen ajatuksia siitä, missä ja miten partakone resonoi henkilöiden tarpeisiin. Kävimme myös läpi osallistamisen mahdollisuuksia ja vasta huolellisen suunnittelun jälkeen lähdimme pureutumaan tarkempiin yksityiskohtiin. Ytimenä tässä prosessissa oli kuitenkin se, että yleisö itsessään otettiin mukaan suunnittelemaan sisältömarkkinointia, tämän osallistamisen myötä he myös todennäköisemmin osallistuvat sisältömarkkinoinnin toteuttamiseen.
”Loppukaneettina Katja painottaa, että suomalaisen markkinoinnin tulisi siirtyä kampanjakohtaisesta ajattelusta strategisempaan markkinointiin ja ekosysteemin luomiseen”
Katjan toimintaan pääset tutustumaan tarkemmin alla olevista linkeistä:
